POHJANTIKKA - PICOIDES TRIDACTYLUS

Kuva: Vesa Huttunen

Suomessa pesivä paikkalintu.

TUNTOMERKIT:
Lähes käpytikan kokoinen, 21-24 cm. Tummemman oloinen kuin muut kirjotikat, päältä lähes musta muutamin valkein kuvioin ja alta vaalea selvin mustin täplin. Selvin tuntomerkki on koiraan sitruunankeltainen päälaki, naaraalla päälaki on musta-valko viiruinen.

ÄÄNET:
Käpytikkaa pehmeämpi “bik”, rummutus voimakas, lyönnit selvästi erottuvat, tasainen.

ELINYMPÄRISTÖ:
Havumetsät joissa on kuolleita kuusia ja pökkelöitä, vuoristot aina 1700 m:n asti.

RAVINTO:
Puissa elävät hyönteiset ja toukat, rei’ittää puihin pyöreitä renkaita joista saapuu juomaan myöhemmin puun mahlaa.

LEVINNEISYYSKARTTA
Tummempi harmaa on lajin pääasiallinen pesimis- ja esiintymisalue ja vaalealla se esiintyy vain satunnaisesti.

PIKKUTIKKA - DENDROCOPOS MINOR

Kuva: Vesa Huttunen

Suomessa pesivä osittaismuuttaja.

TUNTOMERKIT:
Tikoistamme pienin, kääpiömäinen, 14-17 cm. Koiraan päälaki punainen, naaraan likaisen ruskean harmaa, muu höyhenpeite kirjotikkamainen musta-valkea, päältä tumma ja alta vaalea. Muistuttaa nopeasti nähtynä valkoselkätikkaa mutta koko on aivan eri luokkaa.

ÄÄNET:
Käpytikkamainen hennompi “kik”, viheltävä toistuva “piit piit piit piit…“.

ELINYMPÄRISTÖ:
Lehti- ja seka metsät, puistot.

RAVINTO:
Lahopuiden hyönteiset ja toukat.

LEVINNEISYYSKARTTA
Tummempi harmaa on lajin pääasiallinen pesimis- ja esiintymisalue ja vaalealla se esiintyy vain satunnaisesti.

PALOKÄRKI - DRYOCOPUS MARTIUS

Kuva: Vesa Huttunen

Suomessa pesivä paikkalintu.

TUNTOMERKIT:
Variksen kokoinen, 40-46 cm. Helppo tuntea, kokomusta höyhenpuku, päälaki kokopunainen (koiras) tai vain takaosa (naaras). Silmä ja nokka vaaleat. Lento hoippuvaa ja epävarman näköistä, erona muihin tikkoihin lentorata on suoraviivainen.

ÄÄNET:
Tasainen “kvi-kvi-kvi-kvi…“, lento ja varoitusääni “prr prr prr”, rummuttaa keväällä nokallaan puun kylkeen konekiväärimäisen harvan sarjan.

ELINYMPÄRISTÖ:
Vanhat metsät joissa suuria puita.

RAVINTO:
Toukat, muurahaiset ja niiden kotelot joita etsii lahoista puista.

LEVINNEISYYSKARTTA
Tummempi harmaa on lajin pääasiallinen pesimis- ja esiintymisalue ja vaalealla se esiintyy vain satunnaisesti.

KÄPYTIKKA - DENDROCOPOS MAJOR

Kuva: Vesa Huttunen

Suomessa pesivä paikkalintu.

TUNTOMERKIT:
Tavallisin kirjotikka, 23-26 cm. Helppo tuntea, alaperä oranssinpunainen, valkoinen vatsa, hartialla iso soikion muotoinen valkoinen laikku. Koiraalla päälaella sokeripalan kokoinen punainen laikku, naaraan laki musta ilman laikkua ja nuorella päälaki lähes kokonaan punainen.

ÄÄNET:
Kutsuääni terävä “gyt”, hermostuneena räkättävä “tsrett-tsrett-tsrett…“ sarja. Keväisin hyvin nopea äkkiä päättyvä rummutussarja.

ELINYMPÄRISTÖ:
Kaikentyyppiset metsät.

RAVINTO:
Puussa elävät hyönteiset ja toukat, talvella havupuiden siemenet. Tapana kiilata käpy oksanhaaraan tai kaarnan väliin.

LEVINNEISYYSKARTTA
Tummempi harmaa on lajin pääasiallinen pesimis- ja esiintymisalue ja vaalealla se esiintyy vain satunnaisesti.